Tätä sivua on nyt luettu yhteensä

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Pääkonsertti oli spesiaalia!

Spessu Blues on ainutlaatuinen klubi-ilta, joka järjestettiin yhteistyössä Kepakotien, Järvenpään Blues-Jazz Diggareiden ja Uuno-Baarin kesken. Tapahtuman tukijana ja mahdollistajana oli Caruna. Spessu Bluesin taidenäyttelyn pääpalkintoina oli pääkonserttilippuja. Bluesblogin Taina Perttilä oli iloisen Spessujengin mukana aurinkoisessa Vanhankylänniemessä lauantaina.

Pepe Ahlqvist Vanhankylänniemen pääkonsertissa 2.7.2016.
Kuva: Pasi Rytkönen

Pääkonsertissa muiden mukana


Iloinen ryhmä saapuu lauantaina PuistoBluesin pääkonserttiin Vanhankylänniemeen ja levittää piknik-vilttinsä ruohikolle lavan edustalle. Pepe Ahlqvist ja H.A.R.P.-yhtye ovat jo lavalla. Kaikki asettuvat heti mukavasti ja nauttivat musiikista ja auringosta. Artisti on suurimmalle osalle ennestään tuttu torstain SpessuBlues-illasta, jossa tämä esiintyi soolona.

Jussi Virtanen (oikealla) ja festariyleisöä.
Kuva: Taina Perttilä
Jussi Virtanen hymyilee. Hän johtaa Pornaisissa toimivaa Kepakotia, eli palveluasumiskotia kehitysvammaisille, ja on tuonut sieltä ryhmän kehitysvammaisia ja avustajia nauttimaan PuistoBluesin tunnelmasta. Hän kertoo, että osallistuminen on yksi Kepakodin perusarvoista. He tekevät paljon retkiä eri kohteisiin ja osallistuvat lähialueen tapahtumiin. Virtanen toteaa, että osallistuminen on tärkeää kehitysvammaisten itsensä kannalta – he kaipaavat samoja elämyksiä kuin muutkin – mutta myös muiden ihmisten on hyvä nähdä kehitysvammaisia, jotta erilaisuuden kohtaaminen ja hyväksyminen tulisi arkipäiväisemmäksi. PuistoBluesissa he ovat nyt neljättä kertaa mukana. Kolmella edellisellä kerralla he ovat olleet mukana talkoissa, tällä kertaa yleisössä.

Kun liikkeelle lähdetään porukalla, on asenteen oltava joustava: paikalle tullaan sellaisella ryhmällä kuin sinä päivänä vaikuttaa järkevältä. Joillain asukkailla voi olla haastavampia kausia menossa, jolloin heille kotiin jääminen on parempi vaihtoehto. Paikan päällä myös toimitaan asukkaiden ehdoilla. Esimerkiksi ruokailu on järkevämpää järjestää pienissä ryhmissä ruokakojuilla kuin eväitä jakamalla. Suunnitelmana on olla blueseissa pari tuntia, mikä on sekä päivärytmin että keskittymisen kannalta passeli aika. Ja jos joku tilanne syntyy, voidaan pois lähteä aiemminkin. Kaikki tapahtuu asukkaiden ehdoilla. 

Aatos oli Puistobluesissa jo viidettä kertaa.
Kuva: Taina Perttilä
Suuri osa kehitysvammaisista pitää musiikista, ja se raikuu usein Kepakodin käytävillä, kertoo Sonja, joka on mukana avustajana. Musiikkia käytetään niin ilonpitoon kuin rauhoittumiseen. Ja myös soittimia löytyy. Nyt soivat ilmakitarat ja -rummut. Aatokselle tämä on jo viides kerta PuistoBluesissa. Hän on harrastanut rumpujen soittoa pikku pojasta asti ja soittaa bändissäkin. Nyt hän kuuntelee keskittyneesti ja rummuttelee ilmarumpuja. Janille tämä on ensimmäinen kerta. Hän kertoo pitävänsä enemmän Suomi popista, mutta nauttii silti kovasti. Simo-Pekka lekottelee auringossa rennosti ja pohtii, mistä saisi festarirepun selkäänsä. Ratkaisu löytyy lainaamalla kaverin reppua. Tunnelma on kohdillaan ja porukka nauttii musiikista ja hellepäivästä muiden mukana. 

Peace and Blues!

Teksti: Taina Perttilä

Puistoblues järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1978 ja on Suomen suurin talkoovoimin järjestetty musiikkifestivaali sekä Euroopan suurin bluesfestivaali. Jos haluat mukaan järjestämään blueseja, ota yhteyttä.

Puistoblues kotisivut
Puistoblues facebookissa
Puistoblues instagramissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti